Yleisurheilun hallikauden huipentava SM-halliottelut kilpaillaan Helsingissä tulevana viikonloppuna 29.2.-1.3. JKU:n hallikausi on SM-kilpailuiden osalta ollut ennätyksellisen menestyksekäs: koossa on jo hulppeat 36 SM-mitalia, mikä on ylivoimaisesti seuran kaikkien aikojen suurin hallimitalisaalis. 

The post JKU lähtee SM-hallimoniotteluihin 12 ottelijan joukkueella appeared first on Jyväskylän Kenttäurheilijat.

Talven 2020 hallikausi huipentui SM-kisojen osalta hallimoniotteluihin. M19 ja M17 sarjat aloittivat 7-ottelu urakkansa lauantaina ja taistelivat ottelun loppuun sunnuntaina. JKU:n Joonas Lapinkero kävi jännittävän kamppailun pronssista Kalannin Vankan Otto Hiivolaa vastaan. Joonas varmisti pronssin itselleen viimeisessä lajissa, kun juoksi ensimmäistä kertaa 1000 metriä alle kolmen minuutin 2.58,79. Joonas otteli yhteensä 4345 pistettä. ”Ihan hyvältä tuntui ottelu. Tein kolme ennätystä, yllättävän hyvä. Ottelu on ainakin tällä hetkellä päälajini”, Joonas jutteli vaatimattomasti ottelun jälkeen.

Kolmiloikkaajana paremmin tunnettu Jonatan Kinnunen otteli M19 sarjan hopealle 4511 pisteellä. ”Ensimmäinen päivä epäonnistui, mutta toinen päivä oli ihan jees. Hallikausi on painotettu ottelupohjaista harjoittelua. Kevään harjoittelussa lähdetään rakentamaan loikkapohjaa ja 3-loikalla kesää kohti”, Jonatan kommentoi viikonlopun ottelua ja harjoittelun jatkosuunnitelmia. 15-vuotiaiden poikien ottelun suvereeniin mestaruuteen otteli JKU:n Lassi Nalkki 3658 pisteellä. Luukas Kyrönlahti sijoittui kuudenneksi ottelemalla 2337 pistettä.

Naisten 5-ottelussa Elisa Oksanen otteli hopealle 3371 pisteellä. N17 sarjan ylivoimaisen voiton vei Tampereen Pyrinnön Saga Vanninen 4224 pisteellä. JKU:n Johanna Nieminen sijoittui seitsemänneksi ja Riikka Savolainen oli 14s. Molemmat tekivät ottelussa jopa neljä lajiennätystä ja 5-otteluennätykset pistein 3252 ja 3010.

Lauantaina JKU:n 15-vuotiaat ottelivat kaikki omat ennätyksensä 5-ottelussa. Pirkko Järvikylä otteli 1806 pistettä, Moona Heikkinen otteli 1644 pistettä ja Vilja Liimatainen keräsi 1464 pistettä.

Kaikki tulokset.

The post SM-hallimoniotteluista neljä mitalia Jyväskylään appeared first on Jyväskylän Kenttäurheilijat.

Tampere Junior Indoor Gameseissa 6.−8.3. kilpaili tänä vuonna lähes 1800 urheilijaa. JKU:n kisareissulle Tampereelle lähti bussilastillinen urheilijoita, muutaman huoltajan ja valmentajien kanssa.

Lauantaiaamun bussimatka Tampereelle kului jännittävästi tietovisan merkeissä, jossa arvuuteltiin muun muassa Jyväskylän Motonet GP:n päivämäärää, Eemil Helanderin toista lajia ja Hipposhallin kiertävien ratojen lukumäärää.

P13 sarjassa kisaavat Olli Huttunen ja Hannes Bottas olivat lähteneet kisoihin JKU-porukalla. ”Kisareissulla on ollut mukavaa. Parasta on ollut kilpaileminen ja kavereiden kanssa oleminen. Yksi laji onnistui, yksi epäonnistui, kun melkein kaaduin aitojen alkukiihdytyksessä ja kolautin kolmenteen aitaan ja yksi laji melkein onnistu. En ihan päässyt tavoitteeseen. Täällä on kannustettu paljon omia seuralaisia ja seurahenki on ollut hyvä. Lisäksi ollaan tutustuttu paremmin kavereiden kanssa”, Olli kertoi samalla, kun odotteli sunnuntaina pikaviestin alkamista. Myös Hanneksen mukaan kilpaileminen ja kaverit ovat olleet parasta viikonlopussa. ”Aidoissa en oikein päässyt juoksuun sisään. Pituudessa ja aidoissa ei ollut tehoja. Aitaviestistä saatiin hopeata. Kisoissa on ollut hyvä tunnelma”, Hannes kehui TJIG-tapahtumaa, vaikka omia ennätyksiä ei tällä kertaa tullut.

Lauantain kisapäivä kului vauhdikkaasti Pirkkahallissa ja kun suurin osa JKU:n porukasta suuntasi jo bussilla hotellille SportsBuffee-ruokailuun ja nukkumaan. 15 v. sarjan tytöt vasta aloittelivat seiväskisaansa. Mukana seipäässä oli myös JKU:n Jenna Tuomaala. Jennan kisa sujui niin hyvin, että hotellille päästiin lähtemään vasta klo 22.10 palkintojen jaon jälkeen. ”TJIG-reissussa oli tänä vuonna tosi mukavaa. Parasta oli omien ennätyksien parantaminen lajeissa ja se kun pääsi taas tutustumaan uusiin ihmisiin kisapaikoilla ja muutenkin viettämään aikaa ystävien kanssa. Omat lajit menivät hyvin. Uusia ennätyksiä tuli paljon ja kivaa oli”, Jenna paransi seiväskisassa ennätystään 31 senttiä. Jenna teki ennätykset myös 60 metrin aidoissa, 300 metrin aidoissa ja kolmiloikassa.

Noora Salmi voitti T15 sarjan kolmiloikasta pronssia. ”Kisat meni ihan ok ja parasta oli onnistumiset ja kaverit”, Noora voitti tänä vuonna ensimmäisen mitalin viidensissä TJIG-kilpailuissaan. Nuorimpien ei siis kannata tuskastua vaikka heti ensimmäisissä kisoissa ei menestystä vielä tulisikaan. Treenaaminen kannattaa!

TJIG-kilpailut huipentuivat sunnuntai-iltana pikaviesteihin. T15 sarjassa JKU:lla oli peräti viisi joukkuetta juoksemassa. Paluumatkalla Jyväskylään arvuuteltiin biisien nimiä ja esittäjiä musavisan parissa Orituvalle asti ja loppumatka levättiin.

JKU:n urheilijat voittivat 18 mitalia (4+10+4)

Kultaa

M17 60m aj. 8,22 Juho Koivisto

P15 3-loikka 13,08 Lassi Nalkki

T11 1000m 3.24,60 Lucinda Smith

T11 4x100m 59,12 Venla Salminen, Kiira Kahilainen, Lucinda Smith, Anna Njie

Hopeaa

T15 60m 7,78 Hilma Kinnunen

T15 seiväs 341 Jenna Tuomaala

T15 3-loikka 11,38 Iida Pajunen

T14 800m 2.24,74 Christine Kuusisto

P13 kuula 13,15 Valtteri Paksuniemi

P13 1000m 3.09,77 Konsta Vuorela

P13 4x60m aj. 43,22 Hannes Bottas, Juuso Tapanila, Lauri Lakanen, Tommi Sivill

T11 pituus 432 Riina-Lotta Nalkki

T11 korkeus 134 Riina-Lotta Nalkki

T11 60m aj. 10,82 Riina-Lotta Nalkki

Pronssia

P15 60m 7,55 Lassi Nalkki

P15 60m aj. 8,43 Lassi Nalkki

T15 3-loikka 10,96 Noora Salmi

T11 kiekko 23,48 Jenny Björkberg

The post TJIG-kisareissu − omia ennätyksiä ja kavereita appeared first on Jyväskylän Kenttäurheilijat.

The post JKU linjaa ja rajoittaa toimintaansa kevään osalta perustuen THL:n, SUL:n, Olympiakomitean ja Jyväskylän kaupungin päätöksiin appeared first on Jyväskylän Kenttäurheilijat.

Kymmenottelusta on moneksi. Sebastian Siukosen kirjassa Elämäni ottelu – urheilijan tien ja työelämän yhteiset pisteet (Basam Books) se taipuu metaforaksi työelämän haasteista.

Siukonen urakoi elämänsä kymmenottelun kesällä 1994 Ranskan Lyonissa Euroopan cupin Superliigassa. Kilpailu on kirjassa kehystarina, jonka Siukonen kytkee työelämän vaateisiin, ja avaa samalla kymmenottelun monisärmäistä olemusta. Siukonen työskentelee valmentajana HUMAP-konsultointiyrityksessä.

– Omien rajojen tavoittelu pitkäjänteisen harrastuksen parissa, erilaisissa tilanteissa ja monenlaisten ihmisten kanssa toimien, luo kokemusvarannon, joka saattelee työn areenoille tervehenkisiä ja tavoitteelliseen yhteistyöhön oppineita tulevaisuudentekijöitä, Siukonen kiteyttää urheilun ja työelämän kytköksiä.

Siukosella, 48, on monipuolinen kokemus työelämästä muiden muassa henkilöstö- ja liiketoimintajohtajana. Taustaltaan hän on liikuntatieteiden maisteri ja ammattivalmentaja, joka on opiskellut myös liiketoimintaa, johtamista ja pedagogiikkaa.

– Koen, että oma työskentelyotteeni on pohjimmiltaan ollut samanlaista urheilijana, valmentajana, henkilöstöjohtajana ja liiketoimintajohtajana. Näistä kokemuksista ja havainnoista olen kirjoittanut, Siukonen sanoo.

100 metriä on kuin työsuhteen elinkaari

Kymmenottelijana Siukonen ylsi Kalevan kisoissa mitalikorokkeelle. Uransa ennätyspisteet 7438 hän kokosi Lyonin ottelussa. Kirjassa Lyonin kahden päivän urakka viedään läpi laji lajilta. Siukonen kuvaa niin urheilijan tuntemukset kuin eri lajien haasteet ja rinnastaa ne työelämän ilmiöihin.

– 100 metriä on vähän kuin työsuhteen elinkaari; startti, kiihdytys, maksiminopeuden vaihde ja lopuksi heittäytyminen maalilinjalle. Pituushypyssä keskeistä ovat rytmi ja ajoitukset. Ne rinnastuvat työelämässä ihmisten välisiin suhteisiin, jotka ovat työelämän voima. Kuulassa voiman ja tehon täytyy suuntautua oikein, niin kuin työelämässäkin, Siukonen vertaa.

– Korkeushyppy on tiimityötä, sitä kuinka esimiehet onnistuvat olemaan apuna luomassa mahdollisuuksia. 400 metriä on matka itsetuntemukseen, kun taas aitajuoksussa korostuu rytmi, jonka rinnastan hyvinvointiin.

Kiekonheitossa Siukonen näkee työelämän oppimisen ja ajoitusten kehän, seiväshypystä kumpuaa itseluottamuksen ja psykologisen turvallisuuden vaateet, keihäänheitosta hän vetää yhtäläisyydet projekteihin ja oman uran kokemusten perusteella heikkouksien kanssa toimeen tulemiseen, ja niistä oppimiseen.

– 1500 metriä on rujoudessaankin kauniilla tavalla tarinallinen sinetti kymmenottelulle. Samanlaista tarinallisuutta ja tarinoita on myös työyhteisöissä.

Tiimit kehittelevät työyhteisönsä moniottelukulttuuria

Siukosen viesti työelämään yhtä lailla organisaatioissa kuin seuratoiminnassakin kiteytyy sanapareihin unelmat ja oppiminen sekä yhteistyö ja uudenlainen valmentajuus ja johtajuus.

– Tiimien välinen yhteistyö, jaettu johtajuus ja yhteiskehittely ovat kuin elämän eliksiiriä. Ennakoimaton tulevaisuus avaa ovia ja ikkunoita uudenlaisille tavoille suunnata eteenpäin ja löytää uusia merkityksiä. Sitoutuneet ihmiset resonoimassa yhdessä tiiminsä kanssa on yhteisöllinen potentiaali ja mitä suurimmassa määrin kilpailu- ja suorituskykytekijä, Siukonen analysoi.

Siukonen näkee, että menestyvät organisaatiot synnyttävät tilanteita ja tasoja, joilta, joissa ja joiden kautta tiimit kehittelevät työyhteisönsä eettisesti ja moraalisesti kestävää moniottelukulttuuria.

– Erinomaiset valmentajat, näkemykselliset esimiehet ja osaavat  johtajat ymmärtävät mahdollistajan roolinsa ja ovat johtamassa niitä prosesseja, joissa yhdessä synnytetään uuden kasvun ja uudenlaisen ajattelun yhteisöllisiä toimintatapoja.

Petri Keskitalo: Carpe diem 

Kymmenottelun ex-huippunimi Petri Keskitalo näkee Siukosen tapaan yhtäläisyyksiä 10-ottelussa ja elämässä pärjäämisen välillä. Keskitalo työskentelee johtajana Jatke Oy:ssä viestinnän ja markkinoinnin parissa.

– Onko kymmenottelu yksi laji vai kymmenen erillistä lajia? Pitääkö liiketoiminnassa tai elämässä ylipäätään keskittyä vahvuuksien vai heikkouksien kehittämiseen? Filosofia 10-ottelussa pärjäämiseen on sama kuin elämässä ylipäätään. Siksi on hyvä, että Sebastian tuo kirjassaan esille elämää ottelun aikana ja sen ympärillä. Vastoinkäymiset elämässä on tehty voitettaviksi, mutta isoa epäonnistumista ei voi korjata nopeasti yli-inhimillisellä suorituksella – ei 10-ottelussa eikä elämässä. Joskus vähän liian vähän on paljon enemmän kuin vähän liian paljon. Carpe diem, Keskitalo sanoo.

– Kirjatilaukset omistuskirjoituksin: sebsiu71@gmail.com

Lähde SUL: https://www.yleisurheilu.fi/uutinen/siukonen-rinnastaa-elamansa-kymmenottelun-ja-tyoelaman-haasteet/

The post Siukonen rinnastaa elämänsä kymmenottelun ja työelämän haasteet appeared first on Jyväskylän Kenttäurheilijat.

JKU:n huippu-urheilijat tsemppaavat kilpaurheilukoululaisia ja valmennusryhmäläisiä omatoimiharjoitteluun JKU Huipputreeneissä. JKU Huipputreenit järjestetään tiistaisin klo 18.00 JKUvids YouTube-kanavalla. Huipputreeneissä pääset tekemään noin puolen tunnin kotitreenin JKU:n huippu-urheilijoiden kanssa. Huipputreenit jäävät JKU:n YouTube-kanavalle tallenteina, jotta treenin voi tehdä myös myöhemmin uudelleen. Ensimmäisessä JKU Huipputreenissä 14.4. harjoiteltiin Elmo Lakan kanssa erilaisia hyppelyitä ja liikkuvuutta. Tiistaina 21.4. vuorossa on lihaskuntoa ja liikehallintaa Julia Enarvin ja Ilari Mannisen kanssa. Miten Julia ja Ilari selviävät Elmon heittämästä haasteliikkeestä? Pystytkö sinä suoriutumaan kotona yhtä hyvin kuin Julia ja Ilari liikehallintaa vaativista liikkeistä?

https://www.youtube.com/user/JKUvids

The post JKU Huipputreenit käynnistyivät appeared first on Jyväskylän Kenttäurheilijat.

• Turun Urheiluliitto ”kaupungistuneen Suomen” (1990-2019) vahvin yleisurheiluseura
• JKU kovin nousija ja vuoden 2019 JKU:n Kalevan malja -joukkue kaikkien aikojen kovin Suomessa
• Oulun pyrintö ja Viipurin Urheilijat sukeltaneet rajusti huippuvuosistaan

Suomen parhaan yleisurheiluseuran tittelistä, Kalevan maljasta, on kilpailtu yhteensä 108 kertaa (sotavuosina 1941 ja 1944 maljaa ei jaettu). Kaikkien aikojen paras yleisurheiluseura on ollut kiistattomasti Helsingin Kisa-Veikot (HKV), jolla on maljavoittoja peräti 56 kappaletta. Yhteensä voittomaljaa on nostellut 13 eri seuraa, joista kuuden rekisteröity kotikunta löytyy pääkaupunkiseudulta.

Kaikkien aikojen 10 parhaan Kalevan malja -seuran listalta löytyy pääosin samat seurat, jotka ovat tuttuja myös viimeisten vuosien maljakisan kärjestä. Ehkä merkittävimpänä kymppisakista putoajana voidaan pitää Viipurin Urheilijoita, joka keikkuu kaikkien aikojen listalla seitsemällä maljavoitollaan sijalla 4., mutta viimeisestä 10 parhaan joukkoon sijoittumisesta on aikaa jo 10 vuotta. Toisaalta aivan terävimpään kärkeen ovat uusina seuroina nousseet edellisen vuosikymmenen aikana Jyväskylän Kenttäurheilijat (JKU) ja Espoon Tapiot.

Kärkiseurojen suhteellinen osuus Kalevan maljassa kasvanut

Monet eri tekijät ovat vuosikymmenten saatossa vaikuttaneet seurojen menestyseroihin ja menestysvaihteluun. Yksi merkittävä tekijä on ollut ilman muuta ollut kaupungistuminen. Kaupungistumiselle on olemassa erilaisia määritelmiä ja mittareita, mutta erään arvion mukaan kaupungistuneilla alueilla asui 43 % suomalaisista vuonna 1950, 64 % vuonna 1970, 79 % vuonna 1990, 84 % vuonna 2010. Tässä artikkelissa olevaan seurojen voimasuhteiden arviointiin otettiin mukaan ajanjakso 1990-2019, jolloin kaupungistumistahti on ollut maltillisempaa kuin ajanjaksoa edeltävinä vuosikymmeninä.

Kalevan malja -kilpailuun kuuluvia lajeja on tullut jonkin verran lisää vertailuajanjakson aikana ja pisteiden myöntämisperusteissa on tapahtunut pientä muutosta, mutta niiden merkitys kokonaispisteisiin on kuitenkin melko vähäinen.

Kun vertailujakson ensimmäisinä vuosina viisi kärkiseuraa keräsi vuosittain yhteensä vain reilut 1000 pistettä (pienin yhteispistemäärä 1016 p vuonna 1990), niin vertailujakson viimeisimpänä vuotena (2019) viiden huippuseuran yhteenlaskettu pistemäärä oli jo yli 1700 (1763 p), mikä tarkoittaa n. 29 %:a kaikista jaossa olleista pisteistä. Yhteensä viime kaudella pisteille yltäneitä seuroja oli 196, kun kymmenen vuotta aiemmin (2009) Kalevan malja -pisteille ylsi 234 seuraa ja viisi kärkiseuraa keräsi pistepotista tuolloin vain n. 19 %.

Viiden kärkiseuran keräämä yhteispistemäärän muutos vuosina 1990-2019 on kuvattu kuviossa 1. Kuviossa on siis huomioitu jokaisen vuoden viisi eniten Kalevan malja -pisteitä kerännyttä seuraa.

TuUL 1990-2019 paras seura ja JKU kovin nousija

Kun lasketaan yhteen kolmen kuluneen vuosikymmenen kaikki saavutetut pisteet, nousee ajanjakson selkeästi parhaaksi yleisurheiluseuraksi Turun Urheiluliitto (TuUL). Turun keskiarvoistettu vuotuinen pistemäärä tuolla ajanjaksolla oli 327 p. HKV oli vertailujakson yhtä selkeä kakkonen keskiarvolla 272 p. Lahden Ahkera sijoittui ”kilpailun” kolmanneksi pistein 229.

Vuosittaisia vaihteluita on tapahtunut luonnollisesti kaikilla seuroilla. Kun jakaa kolme vuosikymmentä kuuteen viiden vuoden aikajaksoon, saadaan näkyville todellisempia trendejä seurojen pistemäärissä. HKV hallitsi 1990-luvun alkupuolta, minkä jälkeen tasaisin kova suorittaja on ollut TuUL. Yhteensä 12 Kalevan malja -kilpailun voittoa haalinut TuUL oli selkeä ykkönen aikajaksolla 1995-2015. Viimeisimmän viiden vuoden seurantajakson (2015-2019) ykköspaikan vei JKU, jonka ensimmäinen sijoittuminen kolmen parhaan seuran joukkoon tapahtui niinkin myöhään kuin vasta vuonna 2014. Vuosina 2014-2019 JKU on vienyt maljakilpailun peräti viisi kertaa. JKU:n keskiarvopisteet ajanjaksolla 2015-2019 olivat 388 p, mikä on seurantajakson kovin pistemäärä. Kaudella 2019 JKU -joukkueen keräämä pistepotti 474 on kaikkien aikojen kovin yksittäisen seuran vuodessa keräämä pistemäärä.

Tarkastelun kohteena olleen ajanjakson 11 parhaan seuran pistekeskiarvot taulukossa 1. Taulukossa myös samojen seurojen keskiarvoistetut pistemäärät 5 vuoden aikajaksoina.

Kaikki kovat kärkiseurat ovat olleet hyvässä iskussa viime vuosina: mitalipallille on vaadittu yli 300 pisteen tulos. JKU:n ohella ajanjakson aikana uudeksi kärkiseuraksi on noussut Espoon Tapiot. Huippuseuroista puolestaan Oulun Pyrintö ja Viipurin Urheilijat ovat sukeltaneet melko kauaksi huippuvuosiensa tasosta. Oulun Pyrintö keräsi 1990 -luvulla peräti kuutena vuotena yli 300 Kalevan malja -pistettä. Viime vuosien aikana Pyrinnön saalis on ollut enää alle 100 p vuodessa.

Jarkko Finni

Valmennuspäällikkö, JKU

Ensi viikolla ilmestyvässä JKU:n verkkolehdessä, Kenttäurheilijassa, Jarkko Finni keskittyy arvioimaan JKU:n menestysjoukkueen rakennetta ja mahdollisia menestystekijöitä.

The post Kärkiseurat karkaavat muilta yleisurheilussa appeared first on Jyväskylän Kenttäurheilijat.

Kansainvälisesti arvostettua tutkimusta pikajuoksun ja urheilijoiden ravitsemusfysiologian parissa tehnyt Antti Mero eläköityi Jyväskylän yliopiston liikuntafysiologian professorin töistä maaliskuussa ja palasi valmennukseen pariin pikajuoksija Viljami Kaasalaisen kanssa.

Mero, 68, on seurannut yleisurheilua huippututkijana, valmentajana, seura-aktiivina ja urheilijana. Mitä nopeus yleisurheilussa on, sitä hän pohtii oheisessa artikkelissa Perusjuoksunopeuden merkitys huippuyleisurheilussa. Yleisurheilun kotimaisen tason nostamisen hän aloittaisi tehostamalla alle 13-vuotiaiden harjoittelua.

– Lasten ja nuorten harjoittelussa vaatimustasoa on nostettava jo monta vuosikymmentä olleesta 1-2 johdettua harjoituskertaa viikossa -käytänteestä, Mero sanoo.

Mero tunnetaan ennen muuta työstään tutkijana. Työn hän aloitti perehtymällä nopeussuorituksen biomekaniikkaan ja fysiologiaan. Väitöskirja ”Lihasaktiivisuus, voimantuotto ja anaerobinen energiantuotto pikajuoksussa” julkaistiin vuonna 1987. Viisi vuotta myöhemmin Mero oli pääkirjoittaja Sports Medicine -lehdessä julkaistussa, klassiseksi sanotussa, yhteenvetoartikkelissa pikajuoksun biomekaniikasta.

– Ne ovat edelleen minun siteeratuimmat julkaisuni, Mero sanoo.

Idea väitöskirjaan virisi Euroopan yleisurheiluvalmentajien kongressissa Venetsiassa 1980-luvun alussa.

– Itäblokki oli siihen aikaan suljettu. Sieltä ei juuri saanut tietoa, mutta Venetsiassa Neuvostoliiton valmentajat esittelivät jonkin verran omia tutkimustuloksiaan. Illan istujaisissa onnistuttiin sitten jututtamaan Münchenin 1972 olympiakisojen 100 metrin nelosta Aleksandr Korneljukia. Hän oli tutkinut biomekaniikkaa aika paljon, ja häneltä saatiin hyvä kuva siitä, mitä Neuvostoliitossa ja muissa itäblokin maissa oli tutkittu. Siinä tuli esiin myös joitakin mielenkiintoisia asioita tekniikasta ja lihasaktiivisuudesta, Mero muistelee.

Pikajuoksua oli tutkittu länsimaissakin, mutta sen paremmin läntisessä maailmassa kuin itäblokissakaan pikajuoksusta ei ollut tehty tutkimusta, jossa olisi mitattu yhtä aikaa lihasaktiivisuutta, tehty filmi- tai videoanalyysi, mitattu voima-anturilla juoksukontaktissa alustaan tuotettua voimaa ja hyödynnetty lihasbiopsiaa.

– Paavo Komi, joka oli silloin Jyväskylässä liikuntafysiologian professori, kiersi aika paljon maailmaa. Hänen ansiostaan meillä oli silloin huippulaitteet tutkimukseen. Suomesta saatiin helposti pikajuoksijoita koehenkilöiksi. Kun kaikki tuo laitettiin yhteen, se oli läpimurto, Mero muistelee väitöskirjaansa.

Kaikki huippusuorituksen osatekijät tutkittavina

Meron työ Jyväskylän yliopiston liikuntabiologian laitoksella oli osa Komin ja Heikki Ruskon käynnistämää fyysisten ominaisuuksien tutkimuksen jatkumoa. Yhdessä muun muassa Jukka Viitasalon, Pekka Luhtasen ja Keijo Häkkisen tutkimusten kanssa Meron tutkimus oli luomassa laitoksen vankkaa kansainvälistä arvostusta.

– Rusko tutki kestävyyttä, Komilla ja Häkkisellä oli voima, Luhtasella taito ja minulla sitten nopeus tutkimuksen alueena. Yhdessä sekä minun jälkeeni että hieman ennen minua laitokselle tulleiden tutkijoiden kanssa saatiin kaikki huippu-urheilusuorituksen keskeiset ominaisuudet tutkimuksen kohteeksi, Mero muistelee.

Pikkupojasta yleisurheilua harrastaneelle Merolle nopeus ja pikajuoksu olivat luontevia tutkimuksen kohteita.

– Minulle 1970-luvun suomalaiset yleisurheilijat olivat suuria idoleita, joten aihe kiinnosti. Varmaan se kiinnosti myös siksi, että olin itse luontaisesti hidas, Mero veistelee.

Tutkijana Meroa on kiehtonut erityisesti, mikä fyysisessä suorituskyvyssä erottaa huippu-urheilijat kansallisen tason urheilijoista. Yleisurheilussa yksi siivilä on nopeus, joka tutkimuksen valossa on vahvasti peritty ominaisuus.

Mero laskee, että yleisurheilun miesten 24:stä ja naisten 23 lajista peräti 14 vaatii kovaa perusjuoksunopeutta, jos tavoitellaan vähintään EM-kilpailujen finaalia. Näistä lajeista suomalaisella perimällä on Meron mukaan 100 ja 200 metriä lukuun ottamatta edellytykset kansainväliseen menestykseen.

Voiko suomalainen rikkoa 10 ja 11 sekunnin haamurajat?

Onko siis niin, että miesten 100 metrillä 10 sekunnin ja naisten 100 metrillä 11 sekunnin haamurajat eivät ole suomalaissprinttereiden ulottuvilla?

– Euroopassa tähän mennessä 19 miestä ja 23 naista ovat rikkoneet nuo rajat. En osaa tarkasti sanoa, millaisesta perimästä nuo juoksijat ponnistavat. Voi sanoa, että noiden rajojen alitukset ovat suomalaisille mahdollisia, mutta se vaatii erityislahjakkuutta, joka on havaittava ajoissa ja saatava tarkkaan valmennukseen, Mero sanoo.

– Havaittava ajoissa tarkoittaa 12-16 vuoden ikää. Ja jo silloin on oltava osaavaa valmennusta. Nykyisistä juoksijoista Samuel Purola juoksi 17-vuotiaana 10,31. Nyt on ollut taantumaa, mutta hänellä on mahdollisuuksia lähelle 10,00 sekuntia. Se vaatii vain oikeaa harjoittelua.

Urheilumenestyksestä 90 prosenttia on harjoittelua

Tutkijana Meron toinen kivijalka on ollut liikuntafysiologia, joka on tarkoittanut mm. anaerobian ja hermolihasjärjestelmän testien kehittämistä yhteistyössä Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen (KIHU) kanssa ja syventymistä ravintofysiologiaan. Erikoisravinnon eli lisäravinteiden tutkimuksessa hänen keskeisiä tutkimusraporttejaan ovat olleet muun muassa proteiinien ja aminohappojen, erityisesti haaraketjuisten aminohappojen leusiinin, isoleusiinin ja valiinin, vaikutukset fyysisen harjoittelun tehostamiseen.

– Yhdysvalloissa käytiin perehtymässä proteiinisynteesin menetelmään ja sovellettiin sitten tutkimusmenetelmää Jyväskylässä, Mero muistelee.

Nykyisin urheilijan ravinnosta on tarjolla tietoa ähkyksi asti. 1990-luvulla Meron oma ja hänen ohjaamansa tutkimus tarjosivat uutta tietoa. Käytäntöön Mero siirsi tietoaan muun muassa laajalla yleisurheilijoiden ruokapäiväkirjaseurannalla ja analyysillä sekä ohjeistuksella.

– Nykyisin tietoa ravinnosta tulee eri medioista niin paljon, että se on mennyt jo mahdottomaksi, niin hyvässä kuin vähän huonossakin mielessä. Vauhti on niin kovaa, ettei siitä oikein ota selvää, kuka on oikeassa, Mero sanoo.

Ravinto on keskeinen osa urheilumenestystä, mutta sen merkitystä ei Meron mukaan pidä liioitella.

– Ravinnon suhteen urheilijan pitää olla ajan tasalla. On syytä käyttää ravitsemusasiantuntijoita ainakin kerran tai pari, täyttää heidän kanssaan ruokapäiväkirjaa ja käydä se läpi. Sitä kautta löytää ravintoasioiden ytimen. Kun osaa tärkeimmät asiat, toteutus on aika helppoa, Mero sanoo.

– Urheilumenestyksestä 90 prosenttia on harjoittelua ja 10 prosenttia muita asioita, kuten uni, ravinto, sosiaaliset suhteet, työelämä ja opiskelut. Jos ravinto on päin mäntyä, se kaataa koko homman, mutta sillä ei ole kovin suurta merkitystä, onko urheilijan ravinto täydellinen tai lähes täydellinen.

Valmentajan taidot keskeisessä roolissa huippuvaiheessa

Seura- ja valmennustyöt Jyväskylän Kenttäurheilijoissa ovat olleet Merolle vastapaino tutkimukselle ja samalla ikkuna suomalaisen yleisurheilun todellisuuteen. Merolla on vankka käsitys niistä askelmista, joilla nuori lahjakkuus nostetaan kansainväliselle tasolle.

– Ikävaiheet 7-13 vuotta ovat tärkeitä yleisurheilun lajitaitojen ja nopeuden kehittämisen kannalta. Uusi tavoite seuravalmennuksessa tuossa ikävaiheessa pitää olla 2-5 harjoituskertaa yleisurheilua viikossa nousujohteisesti kokeneiden ja koulutettujen valmentajien johdolla, Mero linjaa.

– Huippuvaiheeseen edetään ikävaiheessa 13-19 vuotta. Se tapahtuu yleisurheilun lajikirjon sisällä pysyvän lajimonipuolisuuden sekä päälajin määrällisesti riittävän, laadukkaan sekä tarpeeksi aikaisin aloitetun harjoittelun kautta.

– Huippuvaiheessa ikävuodet 19-25 vuotta ovat erityisen tärkeitä. Silloin ammattitaitoisen henkilökohtaisen valmentajan urheilijalle asettama kova vaatimustaso ja valmentajan johtamistaito ovat ratkaisevassa asemassa.

Nykytilannetta arvioidessaan Mero kertoo ihmettelevänsä, miksi lahjakkaille 16-19-vuotiaina menestyneille nuorille tulee sen jälkeen usein huonoja vuosia.

– Vaikka kaikilla on vähän erilainen tausta, toki vammatkin selittävät sitä, mutta joku siinä mättää. Saako urheilija valmentajalta liian vapaat kädet? Eikö hän ole valmentajan tarpeeksi vahvassa otteessa? Minulle on jäänyt sellainen käsitys 1970-1980-luvuista, että valmentajilla oli silloin aika vahva ote urheilijoista ja urheilijat tottelivat valmentajaa mielellään, Mero pohtii.

Kaasalaisen katse 400 metrissä, tähtikatras Los Angelesissa säväytti

Mero itse kokeilee uudelleen oman valmentajanotteensa pitävyyttä maaliskuussa alkaneella yhteistyöllä lahjakkaan pikajuoksija Viljami Kaasalaisen kanssa.

– Viljami haluaa tänä kesänä juosta 200 metriä ja siirtyä sitten 400 metrille, Mero sanoo.

Varttimaili aidoilla ja ilman ovat Meron lempilajeja. Imu noille matkoilla ei Suomessa ole viime vuosina ollut järin vahva.

– Ihmettelen, ettei Oskari Mörön esimerkki ole tuonut mitään kauheaa kiihkoa 400 metrin aitajuoksuun. Asenne on vähän se, että kaikki haluavat juosta 100 ja 200 metriä. Mutta 400 metriä tuo vastareaktion, vaikka juniorina juostaan vielä ihan hyvin 300 metriä, Mero arvioi.

– Täytyy toivoa, että joku noista meidän nopeista 200 metrin juoksijoista lähtisi tosissaan 400 metrille.

Jos mietit uraasi tieteen ja urheilun parissa, mikä olisi sellainen hetki, joka on jäänyt erityisesti mieleen?

– Se on jäänyt hohdokkaana mieleen, kun läksin kirjoittamaan yhteenvetoartikkelia vuonna 1989 ja olin kolme kuukautta Los Angelesissa vastaväittäjäni Robert Gregorin vieraana. Samaan aikaan siellä pyöri urheilukentillä useita arvokilpailujen voittajia, kuten Kalifornian yliopistossa Los Angelesissa (UCLA) valmentaneen John Smithin ryhmästä tuleva 400 metrin aitajuoksun ME-mies Kevin Young, Steve Lewis, Danny Everett ja Mike Marsh.

– Yritin jutella silloin paljon Smithin kanssa. Se jäi erityisesti mieleeni, kun mentiin toukokuuta ja hänen huippujuoksijansa pinkoi pikkukilpailuissa 400 metriä valmistavana harjoituksena. Valmentajan ohje oli juosta tasapuoliskot, eli ensimmäinen 200 metriä 22,5 ja toinen samoin. Kellotin itsekin hänen väliajakseen 22,5 ja loppuaika oli käsiaikana 45,0.

FAKTAA:

LÄHDE SUL: https://www.yleisurheilu.fi/uutinen/pikajuoksun-ja-liikuntafysiologian-tutkimus-jaivat-mero-elakoityi-ja-palasi-valmentajaksi/

The post Pikajuoksun ja liikuntafysiologian tutkimus jäivät, Mero eläköityi ja palasi valmentajaksi appeared first on Jyväskylän Kenttäurheilijat.

Urheilijoiden ja yleisurheiluväen suureksi riemuksi ilmoitamme, että Jyväskylä avaa yleisurheilukesän Motonet GP-kilpailusarjan 8.7. Harjun stadionilla. Yleisurheilijoiden kevään treenit ovat sujuneet todella hyvin ja urheilijat odottavat jo malttamattomina, että pääsevät testaamaan kisakuntoaan. Urheilijoiden lisäksi myös valmentajia kiinnostaa nähdä kuinka poikkeusajan sovellettu harjoittelu on purrut. ”Olemme todella innoissamme, että saamme tarjota urheilijoille kovatasoiset kilpailut, joissa pääsee testaamaan omaa suorituskykyään. Tänä vuonna kilpailut järjestetään kotimaisten huippu-urheilijoiden voimin, matkustusrajoitteiden ja karanteeniohjeiden johdosta”, kertoo kilpailun pääsihteeri Markku Koistinen.

Todennäköisesti heinäkuussa tulee olemaan voimassa yli 500 hengen yleisötapahtumien kielto, joten Jyväskylän Motonet GP-kilpailut järjestettäneen ilman suurta yleisöä. YLE lähettää Jyväskylän kilpailusta kahden tunnin lähetyksen, joten tapahtuman hengessä voi olla kotisohvallakin. Yleisön kannustuksen puuttumisen takia Jyväskylän GP-kilpailuiden teema tuleekin olemaan ”Kannusta kaveria”.

The post Kannusta kaveria Jyväskylän Motonet GP-kilpailuissa 8.7. appeared first on Jyväskylän Kenttäurheilijat.

JKU tarjoaa kesäkaudella 2020 laajan kilpailukattauksen. Koko suomalaisen yleisurheilukesän 1.6. avaavassa keihään kutsukilpailussa irti pääsevät valtakunnan kärkiheittäjät. Seura haluaa palvella kilpailunälkäistä jäsenkuntaansa mahdollisimman laajasti ja tasapuolisesti. JKU käynnistää uuden cup-muotoisen kilpailusarjan sekä naisissa että miehissä sarjoissa 17 v., 19 v. ja yleinen. Tarkat cup-kilpailupäivät perinteikkäällä Harjun stadionilla ovat 6.6., 13.6. ja 27.6. tai 28.6. sekä 1.9. Cup -kilpailujen kanssa samoina päivinä järjestetään miniotteluita ja lajeja myös sarjoissa 9-15 v sekä aikuisurheilussa. Koko JKU:n kilpailukalenteri kesälle 2020: https://jku.fi/kilpailut/. Kilpailukokonaisuuden toteutusmallit ja kokoontumisrajoituksiin liittyvät mahdolliset osanottorajoitukset päätämme ja informoimme tarkentuvien viranomaisohjeistusten jälkeen.  

Jyväskylän GP-kilpailuissa panostetaan urheilijoiden tuloksentekomahdollisuuteen

Kesän ehdoton huipentuma, Jyväskylän Motonet GP -kilpailu, järjestetään Harjulla 8.7. GP-kilpailu kerää Suomen kovimmat yleisurheilijat Jyväskylään. GP-kilpailujen lajitiivistämispaineesta huolimatta JKU haluaa tarjota urheilijoille 14 lajin laajan kattauksen, joissa kaikissa on palkintorahaa tarjolla. Lisäksi kisoissa tullaan näkemään muutama todella mielenkiintoinen yllätyslaji. Kisat järjestetään urheilijoiden tuloksenteon kannalta optimaaliseksi. Tämä tarkoittaa mm. pikajuoksujen ja hyppylajien myötätuulitakuuta ja henkilökohtaisten valmentajien mahdollisuutta olla tukemassa urheilijaansa henkilömäärärajoituksista huolimatta. Yleisöttömien kisojen teema on #kannustakaveria, millä haetaan yleisurheiluperheen, urheilijoiden ja valmentajien, yhteisöllisyyden vahvistamisesta entisestään.

Cup-kilpailu 2020 lähes kaikissa yksittäislajeissa

Cup kilpailusarjaan kuuluvia osakilpailuja on siis yhteensä neljä. Jokaisessa kenttälajissa on mahdollisuus kilpailla kahteen kertaan. Juoksulajeissa mahdollisuuksia on kilpailla kesän aikana peräti neljästi, mutta niissä lajit vaihtelevat kisasta toiseen. Cup-kilpailussa huomioidaan urheilijalta kaksi parasta lajitulosta. Syyskuun kisan tarkka juoksujen lajiohjelma päätetään myöhemmin

Cup-kilpailun nimeämiseksi järjestetään JKU-jäsenten kesken nimikilpailu, minkä voittajalle on tiedossa magee palkinto. Seuraa JKU:n instagramia @JyvKU ja osallistu kilpailuun!

Kuva: Esa Jokinen

The post JKU tarjoaa laajan kilpailukattauksen urheilijoilleen 2020 appeared first on Jyväskylän Kenttäurheilijat.

Ottelijanaiset mittaavat tasoaan 3-ottelussa

Kärkiottelijat pääsevät ottamaan mittaa toisistaan Harjun stadionilla harvemmin kilpaillussa 3-ottelussa, jossa lajeina on tällä kertaa 100m aidat, korkeus ja 200m. Kilpailuun on kutsuttu 2020 EM-rajan rikkoneet ottelijat, vaikka EM-kilpailut tältä vuodelta peruttiinkin. Mukana ovat MM-Dohassa 7-otteluun osallistunut ja kaikkien aikojen tilasto 3. Maria Huntington, Universiadivoittaja Miia Sillman ja kaksoset Jutta ja Hertta Heikkinen. Ottelijanaiset juoksevat pika-aidat ja 200 metriä omana eränään, mutta korkeudessa he osallistuvat samaan kilpailuun lajin erikoisnaisten kanssa.

Aikuisten ja nuorten maajoukkueet kisaavat toisiaan vastaan viestissä

Jyväskylässä nähdään viestijuoksunhuuma, kun aikuisten maajoukkue saa vastaansa N19 sarjan maajoukkueen 4×100 metrin viestissä. Naisten viestijoukkue hioo vaihtojaan syksyn Ruotsi-otteluun ja N19 sarjan pikajuoksijat harjoittelevat kapulan liikuttamista mahdollisia U20 MM-kilpailuita varten.

Jyväskylä panostaa palkintorahoihin ja olosuhteisiin

Jyväskylän GP-kilpailuissa on tänä vuonna jopa 13 B-lajia ja kaksi A-lajia. Tämä tarkoittaa kisajärjestäjältä huomattavaa panostusta palkintorahoihin. A-lajeissa (naisten ja miesten pika-aidat) palkintorahoja jaetaan neljälle ensimmäiselle toisen juoksun perusteella 1. 800€, 2. 600€, 3. 400€ ja 4. 200€. B-lajeissa sijoituksista on jaossa seuraavat rahapalkinnot 1. 400€, 2. 300€ ja 3. 100€.Vaikka kilpailuiden järjestäminen ilman yleisöä aiheuttaakin kilpailun budjettiin loven ja urheilijoille ei pystytä tiukentuneen budjetin takia maksamaan matkakorvauksia eikä starttirahoja, niin terävimmälle kärjelle halutaan kuitenkin tarjota majoitus ja ruokailut, jotta eväät kovan tuloksen tekemiseen säilyy.

Jyväskylässä halutaan tarjota urheilijoille mahdollisimman hyvät olosuhteet. Pikajuoksut ja hypyt pyritään järjestämään myötätuuleen ja vaikka yleisöä ei Harjulle pääse, niin henkilökohtaisille valmentajille varataan paikat suojattiensa suoritusten ajaksi katsomosta. Yleisön puuttuessa kisafiiliksen luominen on tällä kertaa urheilijoiden vastuulla ja Jyväskylässä pyydetään kanssakilpailijaa kannustamaan kaveria kohti uusia ennätyksiä.  Yleisölle on tarjolla huippuyleisurheilua Harjulta YLE:n kahden ja puolen tunnin kisalähetyksen muodossa.

Lajiohjelma 8.7.

Miehet: 100m, 1500m, 5000m, 110m aidat, 400m aidat, pituus ja moukari.

Naiset: 200m, 1500m, 100m aidat, 400m aidat, korkeus, 3-loikka, moukari ja 3-ottelu.

Lisälajit: naiset 4x100m, M/N 100m kelaus ja M/N 400m kelaus.

Alustava aikataulu julkaistaan toukokuun aikana kisasivuilla www.motonetgp.fi/jyvaskyla. Urheilijoiden ilmoittautuminen tapahtuu Kilpailukalenteri.fi kautta. EM-tason urheilijat (2020 EM-kisarajan 2019-7.72020 rikkoneet urheilijat) voivat tiedustella majoitusta Tanja Niemeltä (tanja.niemi@jku.fi).

Kuva: Reetta Mäkinen

The post Jyväskylän Motonet GP:n lajit on nyt vahvistettu, uutuutena lajiohjelmassa naisten 3-ottelu appeared first on Jyväskylän Kenttäurheilijat.

Harju Cup käynnistyy kesäkuussa

JKU:n uuden kisasarjan nimeksi on valikoitunut loistavien ehdotusten joukosta Harju Cup. Kilpailun tuomarina toimi JKU:n pikajuoksija Hanna-Maari Päkk. Kiitos kaikille nimeä kisasarjalle ehdottaneille. Harju Cupin yhden kisapäivän lajivalikoima on totuttua suppeampi, mutta kilpailuita järjestetään useampi. Kesäkuussa kilpailupäivät on jaettu kahtia, niin että aamupäivällä kilpailee alle 15-vuotiaat lapset ja nuoret. Iltapäivällä vuoron saavat yleisen sarjan urheilijat ja masters-urheilijat. Harju Cup järjestetään Harjun stadionilla 6.6., 13.6., 27./28.6. (varmistuu myöhemmin) ja 1.9.

Harju Cup 2020

Nuorimmat voivat osallistua joko miniotteluun tai yksittäiseen lajiin (3 lajisuoritusta kenttälajissa). Sarjoissa T/P13 ja sitä vanhemmissa osallistumisoikeus maksimissaan kahteen lajiin / urheilija.  Osallistumisoikeus poikkeuksellisesti vain oman ikäluokan lajeihin.

The post Harju Cup käynnistyy kesäkuussa appeared first on Jyväskylän Kenttäurheilijat.

Jyväskylän kaupungin, Keski-Suomen Liikunta ry:n ja jyväskyläläisten liikunta- ja
urheiluseurojen yhteishanke myöntää harrastustukea jyväskyläläisen lapsen tai nuoren
viikoittaiseen, ohjattuun harrastamiseen liikunta- tai urheiluseurassa.
Harrastustuki on Opetus- ja kulttuuriministeriön huhtikuun 2021 loppuun asti kestävä hanke,
jolla tuetaan vähävaraisten perheiden lasten ja nuorten liikuntaharrastamista liikunta- tai
urheiluseurassa. Lisätietoja harrastustuen myöntämisperusteista sekä hakulomake löytyvät
harrastustukihankkeen verkkosivuilta https://www.jyvaskyla.fi/hankkeet/liikunta.

Harrastustukea voi hakea, jos
• perheessä on vuonna 2005-2013 syntynyt lapsi tai nuori
• lapsi tai nuori haluaa aloittaa liikunnan harrastamisen tai jatkaa harrastamista
• perheen taloudellinen tilanne on este harrastamiselle
• valittu liikunta- tai urheiluseura on hankkeen yhteistyöseura

Me olemme mukana edistämässä jyväskyläläisten lasten ja nuorten liikuntaharrastamista:

• Diskos Jyväskylä
• FC Vaajakoski
• Harjun Woima Jyväskylä
• HoNsU Juniorit
• Jaguars Spirit Athletes
• Jigotai judo
• JJK Juniorit
• JYP Juniorit
• Jyväskylän Hiihtoseura
• Jyväskylän ITF Taekwon-Do
• Jyväskylän Kenttäurheilijat
• Jyväskylän Kiri & Kirittäret
Juniorit
• Jyväskylän Komeetat
• Jyväskylän Liitokiekkoilijat
• Jyväskylän Naisvoimistelijat
• Jyväskylän Pallokerho

• Jyväskylän Saukot
• Jyväskylän Taitoluisteluseura
• Jyväskylän Tanssi- ja
Naisvoimisteluseura
• Jyväskylän Tanssiopisto
• JyväsLentis
• Jyvässeudun Paini Ässät
• Liikunnan Riemu
• O2-Jyväskylä
• Palokan Ilo, voimistelu ja
liikunta
• Palokan Riento
• Ski Jyväskylä
• Tanssi- ja Voimisteluseura
Illusion Vaajakoski
• Tikkakosken Tikka ringette

The post Harrastustukea uuteen tai vanhaan liikuntaharrastukseen appeared first on Jyväskylän Kenttäurheilijat.

Yleisurheilukausi pyörähtää käyntiin Harjulla miesten ja naisten keihäänheiton kutsukilpailulla maanantaina 1.6. Urheilijoille ja valmentajille on kilpailusta luvassa tärkeää tietoa harjoitteluun, sillä Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus tekee kilpailuheitoista heittoanalyysejä. Naiset aloittavat kilpailunsa klo 12.45 ja miesten keihäs heitetään klo 14.15 alkaen.

SUL:n tiedotteessa Toni Keränen lähtee kesän ensimmäiseen kilpailuun maltillisin mielin ja toivoo tuloksen olevan lähempänä 80 metriä, vaikka kesän tavoitteena on rikkoa 80 metrin rajapyykki. Keräsen kaima Toni Kuusela on puolestaan kertonut STT:lle, että seiskalla alkavat tulokset eivät enää miellytä miestä. JKU:n näkökulmasta maanantaina saa jännittää joko Harri Leivosen valmentama Lassi Saarinen rikkoo JKU:n seuraennätyksen 77,32. Petri Castrenin keihään seuraennätys täyttää tänä vuonna 30 vuotta.

Kilpailuun on yleisölle vapaa pääsy. JKU pyytää mahdollista yleisöä katsomaan kilpailua pääkatsomossa väljästi istuen. Kahviopalvelut ovat yleisön käytettävissä kilpailun ajan. Keihäskilpailun live-tulokset päivittyvät tänne http://live.tuloslista.com/7464.

Ilmoittautuneet:

Kilpailukausi Harjulla jatkuu lauantaina 6.6. Harju Cupin merkeissä.

The post Kesän kilpailukausi käyntiin keihäskisalla appeared first on Jyväskylän Kenttäurheilijat.

Kesän ensimmäinen yleisötapahtuma Harjulla järjestettiin 1.6. Keihään kutsukilpailuun osallistu 10 miestä ja kuusi naista. Urheilija, valmentajat, toimitsija ja yleisö olivat hienosti sopeutuneet uuteen normaaliin. Kaikille stadionille tulleille annosteltiin käsidesiä, välineet desinfioitiin ja turvavälit pysyivät katsomossa. Näistä huolimatta päällimmäisenä asiana Harjulla näkyi ilo. Yleisö iloitsi heittäjien uusista ennätyksistä ja heittäjät selvästi nauttivat kilpailemisesta pitkän harjoittelukevään jälkeen. Mediaa keihäskilpailu kiinnosti ja paikalla oli runsaasti toimittajia ja radio, tv sekä lehtikuvaajia.

Naisten keihäskisan voitti Rauman Urheilijoiden Julia Valtanen 57,84 tuloksella. Julia paransi heti kauden 2020 avauskisassa ennätystään reilulla kolmella metrillä. Valtasen heitto on 19v. sarjan kaikkien aikojen toiseksi pisin kaari. Toiseksi sijoittui Turun Urheiluliiton Jatta-Mari Jääskeläinen 55,86 tuloksella. Tuomas Laaksosen valmennukseen siirtynyt Jääskeläinen jäi alle kaksi metriä ennätyksestään. Kolmanneksi sijoittui Laaksosen toinen valmennettava Sanne Erkkola tuloksella 55,58.

Miesten keihäskisan voittoon heitti Kuortaneen Kunnon Toni Kuusela tuloksella 78,77. JKU Lassi Saarinen heitti ennätyksekseen 76,67 ja sijoittui kilpailussa toiseksi. JKU:n seuraennätys sai vielä odottaa, vaikka Petri Castren jo toivoi, että Lassi sen nimiinsä heittäisi. Keihäspaikalta poistui sekä iloisia, että mietteliäitä miehiä. Kauden avauskisa sai osan yrittämään liikaa ja rentous puuttui. Tehojen perusteella voidaan odottaa useammaltakin 80 metrin ylitystä, kunhan narukerän puristaminen helpottaa alkukesän kisojen myötä.

Kilpa- ja Huippu-urheilun tutkimuskeskus teki kilpailussa analyysejä heitoista valmentajille ja urheilijoille. KIHU analysoi noin 20 eri muuttujaa, kuten keihään lähtönopeus, -kulma ja ryntökulmat, jotka kertovat muun muassa välineenhallinnasta.  KIHU tekee 2-3 kertaa kesässä heittoanalyysejä.

Livestream on nähtävissä jälkikäteen YouTubessa https://m.youtube.com/watch?v=uEUpW6TbARY&app=m&persist_app=1. Kilpailukesä jatkuu 6.6. Harjulla Harju Cup 1 merkeissä. Lauantaina Harjun stadionille pääsevät vain urheilijat, toimitsijat ja yksi urheilijan tukihenkilö.

The post Käsidesiä, turvavälejä ja iloisia ihmisiä – näin pyörähti käyntiin Harjun kisakesä appeared first on Jyväskylän Kenttäurheilijat.

Harjun stadionilla järjestetään Harju Cupin ensimmäinen osakilpailu lauantaina. Kilpailupäivä on jaettu kahteen osaan. Aamupäivällä kilpailevat 9-15-vuotiaat ja iltapäivällä kilpailemaan pääsee yleisen sarjan urheilijat.

Lauantaina mielenkiinnolla kannattaa seurata naisten 200 metrin aitakilpailua, jossa Nooralotta Neziri harjoittelee 200 metrin aitoja Bislett Impossible Gameseja varten. Nooralotta on viimeksi juossut 200m aidat T15-sarjassa, silloin paras aika oli 29,49. Oslossa Nooralotta saa vastaansa 200 metrin aitoihin Annimari Kortteen, Isabelle Pedersenin ja Line Klosterin. 200 metrin aitojen Suomen ennätys on 27,13. SE on Emma Koistisen nimissä ja ennätys on muuten juostu Harjun stadionilla. Miesten 150 metrin kilpailussa vastakkain asettuu Elmo Lakka ja Viljami Kaasalainen, jotka saattavat olla yllättävänkin tasainen parivaljakko harvemmin juostulla 150 metrin matkalla. Naisten pituuskilpailussa kauden aloittaa muun muassa maaotteluissa Suomea edustanut Kaipolan Vireen Sini Sanaslahti, joka viime kesänä leiskautti pituutta 631.

Hallikisoista tuttu PB-corner järjestetään Harju Cupissa lauantaina virtuaalisesti. Käy kommentoimassa Instagramissa uusi ennätyksesi PB-corner kuvaan. Katsotaan kuinka monta uutta ennätystä lauantaina syntyy. Hipposhalleissa tehtiin kahden päivän aikana 558 uutta ennätystä.

Aikataulu, osallistujat ja ohjeet kilpailijoille löytyy kilpailukalenterista. Harju Cup ei ole yleisötilaisuus, joten yleisöllä ei ole vapaata pääsyä katsomoon. Urheilijat saavat tuoda mukanaan stadionille yhden tukihenkilön. Tulokset päivittyvät kisan aikana tänne.

The post Harju Cup käynnistyy lauantaina 6.6. appeared first on Jyväskylän Kenttäurheilijat.

Kuten kilpailunjohtaja Esa Kaihlajärvi totesi, ensimmäinen Harju Cup sujui perinteisen hyvin hyvällä suunnittelulla ja toteutuksella kiitos JKU:n osaavan toimitsijakaartin. Lauantaina oli suomalainen kesäkeli kaikkea auringonpaisteesta vesisateeseen. Rankkasateen uhkan vuoksi osa kärkiurheilijoista päätti vetäytyä viime hetkellä varmuuden vuoksi. Onneksi pahimmat ennustukset eivät onneksi toteutuneet ja rankkasateen sijaan Harjulla vain sateli vettä kesäiseen tyyliin. Aamupäivän osio ehdittiin viemään melkein kokonaan läpi auringonpaisteessa.

Harju Cupissa nähtiin pirteitä urheilijoita ja lupaavia tuloksia siitä huolimatta, että urheilijat ovat venyttäneet harjoituskausiaan ja suurimmalle osalle yleisen sarjan urheilijoista nämä kilpailut olivat niin sanotut harjoituskilpailut. JKU:n Oona Nieminen hyppäsi uudeksi ennätyksekseen 598 ja teki kauden kärkituloksen naisten pituudessa. Keuruun Kisailijoiden vasta 15-vuotias Tuuli Järvinen hyppäsi uudeksi ulkoratojen ennätyksekseen 370, mikä on samalla myös T15-sarjan piiriennätys. Naisten 200 metrin aidoissa nähtiin hyvää vauhtia, vaikka Nooralotta Neziri ja Emma Koistinen radoilta puuttuikin, kun Kuivasjärven Auran Sonja Stång juoksi ajan 28,48. 3000 metrillä JKU:n Alisa Virtanen juoksi ennätyksellään 10.04,62 voittoon. Virtasen aika on myös tämän hetken kauden kärkitulos. Naisten 150 metrin kilpailussa huomionarvoista oli, että kaikki 15 juoksijaa tekivät omat henkilökohtaiset ennätykset. Miesten 150 metrillä nopeinta vauhtia piti Jonatan Kinnunen. Kinnusen aika 16,37 olisi ollut M19 sarjan uusi piiriennätys, ellei juoksussa olisi ollut 2,6 m/s myötäistä tuulta.

JKU:n 18-vuotias Aada Koppeli heitti Somerolla neljän kilon moukaria ensimmäistä kertaa yli 60 metriä. Koppeli paransi ennätystään lähes viisi metriä. 

Kilpailut Harjun stadionilla jatkuvat lauantaina 13.6. Harju Cup 2 ja pm-otteluiden merkeissä.

Kaikki tulokset https://www.tilastopaja.eu/fi/db/tulokset.php?CID=75735

The post Auringonpaisteesta vesisateeseen – pirteä avaus Harju Cupille appeared first on Jyväskylän Kenttäurheilijat.

Harju Cup 2 kilpaillaan lauantaina 13.6. Harjun stadionilla. Aamupäivällä 9-15-vuotiaat kilpailevat otteluiden piirinmestaruuksista ja illalla klo 16 alkaen stadionilla tulosta tekevät yleisen sarjan urheilijat. Kesän yleisurheilukausi pyörähti pirteästi viime viikolla käyntiin. Jyväskylässä asuvat Saarijärven Pullistuksen Joonas Rinne ja HKV:n Topi Raitanen starttasivat kauden sunnuntaina Lahdessa, jossa molemmat juoksivat todella hyvän avauskilpailun, Raitanen 3000 metrillä ja Joonas 800 metrillä. Lauantaina Rinne ja Raitanen kohtaavat 1500 metrillä. Mukaan on ilmoittautunut myös Joensuun Katajan Samu Mikkonen, joka hallissa voitti 1500 metrin Suomen mestaruuden. JKU:n Elmo Lakka avaa Harjulla kilpailukauden päälajinsa osalta ja juoksee 110 metrin aidat. Sunnuntaina 200 metrin aidoissa loistavan ajan, 23,38, juossut Ilari Manninen pitää vielä pika-aitakuntoaan piilossa ja juoksee lauantaina vain 4×100 metrin viestin. Talvella Hipposhalleissa korkeutta 215 hypännyt Tampereen Pyrinnön Daniel Kosonen avaa kilpailukauden Harjun stadionille.

Harju Cup 2 on yleisötilaisuus ja kilpailuihin on vapaa sisäänpääsy.

Aikataulu ja ilmoittautuneet.

The post Raitanen kohtaa Rinteen Harju Cupin 1500 metrillä appeared first on Jyväskylän Kenttäurheilijat.

Harju Cup 2 oteltiin aamupäivällä piirinmestaruuksista ja iltapäivällä yleisen sarjan urheilijat pääsivät radalle tykittämään. Illan ensimmäisessä lajissa Elmo Lakka avasi kauden 110 metrin aidoissa. Elmo oli miesten aidoissa ainoa osallistuja, mutta tuloksena oli silti kaikkien aikojen paras kauden avaus, 13,76 ja vain 20 minuuttia aitojen jälkeen Elmo tikkasi 100 metriä aikaan 10,67. ”Ihan hyvä päivä. Pari hyvää henkilökohtaista starttia ja viesti vielä päälle. Aidat jouduin juoksemaan harmillisesti yksin, mutta treeneissäkin juostaan yksin. On vaikeampi asennoitua kisaan, kun ei ole kavereita. Olen viimeksi lapsena juossut yksin kisan. Ennätykset ovat paperia, kun saan kavereita rinnalle ja juoksuja alle”, kertoi Elmo, jonka tavoitteena on juosta ennätykset tänä kesänä näillä kaikilla kolmella lauantaina kisatulla matkalla.

JKU:n miehet juoksivat 4×100 metrin viestin aikaan 40,45 joukkueella Jesse Väyrynen, Elmo Lakka, Ilari Manninen ja Viljami Kaasalainen. Miesten seurajoukkueiden Suomen ennätys on 40,07 ja se on Turun Urheiluliiton nimissä. JKU:n viestissä ankkuriosuuden juossut Viljami Kaasalainen juoksi ennen viestiä 300 metriä. ” 300m täytti minimitavoitteen, että ei voi olla pettynyt, mutta hieman parempaa odotin. Aina voi mennä paremmin. Ensimmäinen kolmosen kisa kymmeneen vuotee. En oikein tiennyt mitä vauhtia pitää lähteä. Kaikki tai ei mitään vauhdinjaolla mentiin. Ensimmäinen 200 metriä tuli helposti. Ennen viestiä olin sairaan väsynyt, kun oli aika kuumakin. Oma osuus meni hyvin. Vaihto ei ollut paras, onneksi vaihtui, mutta kyllä sitä voi vielä hioa. Ensi kerralla juostaan alle 40 sekunnin. Tänä kesänä päämatka vielä 200m, mutta ensi kesän tähtäin on 400 metrillä. Testataan sitä varmaan kerran tai kaksi jo tänä kesänä,” Antti Mero seniorin valmennuksessa oleva Viljami jutteli juoksujen jälkeen.

Harjulla säväytti miesten kovatasoinen 1500 metriä, jossa voiton vei Topi Raitanen kauden kärkiajalla 3.42,27. Hyvänä kakkosena maaliin juoksi Joonas Rinne ajalla 3,43,20, joka tavoittelee kesällä Olavi Salosen 1500 metrin piiriennätystä 3.40,2. Josko se rikkoontuisi Harjulla 8.7. Jyväskylän Motonet GP:ssä? ”Juoksu kulki ihan hyvin. Ehjä juoksu ja tuli loppuun asti. Tehoa riitti viimeiseen vääntöön asti. Tämä oli hyvä 1500 metrin avaus. Ensimmäinen 200 metriä oli aika kova, niin siinä vähän hirvitti, kun liian kova alku saattaa kostautua lopussa. Tasainen teho pysyi koko matkan. Hyvä, että Topi veti lopun, niin sai itse sinniteltyä perässä”, Saarijärven juhannuskisoissa seuraavaksi 400 metriä juokseva Joonas puuskutti juoksun jälkeen.

Hallikaudelta tuttu PB-corner kaivettiin kentälle ja se keräsi useita ennätysnimmareita kisapäivän aikana. Yleisurheilijat ovat avanneet kesän 2020 kilpailukauden selvästi ennätysvireessä. 

Kaikki tulokset.

The post Elmo Lakalle paras kauden avaus appeared first on Jyväskylän Kenttäurheilijat.

Kesäkuu on jo puolessa välissä. Minulla alkaa kisakausi 20.6. Saarijärvellä 400 metrillä.

No kuitenkin mennään heti aiheeseen eli mitä otsikkokin kuvaa eli energialla tottakai tarkoitan ruokaa.

Kerron tässä postauksessa vähän mun syömistottumuksista. En ole hifisteliä, en diettaaja, enkä ruokavalion katsoja. Syön ruokaa mikä sillä hetkellä maistuu tai mitä jääkaapista löytyy. Olen aina tykänyt kokkailla ja leipoa, joten luonnostaan yleensä aina ruokaa on saatavilla. No millasta ruokaa se sitten on?

Mun ruoka-annokset koostuu yleensä protskun lähteestä lihasta. En ole siis kasvissyöjä enkä vegaani, enkä varmasti voi ollakkaan sillä olen aina tykännyt lihasta ja kokemuksen pohjalta mun maha ei kestä papuja, linssejä, tofua, härkistä jne.  Tietenkin lihan kanssa hiilaria=hiilihydraattia, pasta, riisi, peruna, bataatti yms. Kasviksia löytyy mun annoksesta joskus vähän joskus paljon ja joskus voi olla ettei nitä ole. Mutta kyllä sitä kuitenkin useammin löytyy mun annoksista.  Näin kesällä kuitenkin ruokaisat salaatit kuuluu mun ruokavalioon, sillä kuumat kelit tekee mulle ainakin sen, ettei tee mieli lämmintäruokaa.

Siitä päästäänkin mun lemppariin eli leivontaan. Olen ihan pienestä asti tykännyt leipoa äitin tai mummun kanssa. Nyt omillaan kun asun edelleen tulee leivottua  ainakin kerran 2 viikossa. Ja ei, mun leipomukset ei ole niitä terveyskakkuja. Jos leivon niin sillon leivon jauhoista, sokerista ja voista enkä ala hifistelemään niiden kanssa. Mun lempparit on mutakakku ja toki yks ”terveelinen” lemppari on ja se on banaanileipä, niistä alla ohjetta.

Toki kohtuudella näitäkin, mutta en onneksi ole yksin syömässä

Oon jaksanut treenata mun ruokavaliolla erittäin hyvin. Ravitsemusterapeutin kanssa ollaan myös katottu syönkö tarpeeksi etenkin syksyllä ja keväällä kun on enemmän treeniä. Siellä nousi esiin hiilareiden saatavuus joten niitä olen yrittänyt lisätä ruokavalioon.

Nyt kisojen lähestyessä ruokavalio on vähän kevyempi sillä treeniäkin on vähemmän, mutta kuitenkin ne kovat treenit ja kisat kuluttaa joten ruokaa kuluu silti. Kesälläkin herkkuihin kuuluu jäätelö ja ihanat mansikkaiset leivonnaiset.

Nämä kokemukset ovat minulle toiminut hyvin ja olen saavuttanut nillä hyviä tuloksia ja palautunut treeneistä. Joten hyvällä energialla tuleviin kisoihin.

Ainon vinkit iloiseen mieleen ja makunystyröitä hiveleviin makuelämyksiin.

Mutakakku:

200g voita

200g tummaa suklaata

4kpl kananmunaa

2dl sokeria (laitan yleensä 1,5dl)

2 ½ dl vehnäjauhoja (myös gluteeiniton jauhoseos toimii!)

1tl leivinjauhetta

Laita uuni 200 asteeseen. Sulata voi kattilassa tai mikrossa. Tumman suklaan voi sulattaa vesihauteessa. Vatkaa munat ja sokeri paksuksi vaahdoksi. Yhdistä kuivataineet. Kaada munasokeri seokseen suklaa ja voi ja sekoita varovasti. Lopuksi vasta kuivat aineet. Kaada seos irtopohjavuokaan(n.23cm) joka on voideltu tai leivinpaperista leikattu palaset pohjalle. Paista uunin alatasolla n. 15-20min. Mun uuni on niin tehokas että 14min on riittänyt. Kakku on valmis kun reunat on kypsät ja keskusta vielä heiluu. Anna jäähtyä ja tarjoile jäätelön tai kerman ja mansikoiden kanssa.

Banaanileipä:

4 banaania

0,5dl kookosöljyä

2-3rkl  agavesiirappia tai hunajaa

3dl kaurajauho (blendaa kaurahiutaleet niin saat)

1 dl manteli- tai kookosjauhoja

1,5tl leivinjauhe

0,5tl sooda

1-2tl kaneli

0,5tl vaniljaa

ripaus suolaa

sekaan pähkinää, jos haluaa

Laita uuniin 180 asteeseen. Muussaa banaani. Sulata kookosöljy ja sekoita se siirapin kanssa banaanin sekaan. Yhdistä jauhot ja mausteet. Sekoite varovasti banaaniseokseen. Murenna halutessasi pähkinät sekaan. Kypsennä n.45min tai enemmän. Anna jäähtyä.

 -Aino Pulkkinen

Verso-tiimi on JKU:n huippu-urheilutiimi, jonka tavoitteena on, että jatkossa yhä useampi JKU:n urheilija kilpailee kansainvälisellä tasolla. Verso-tiimin urheilijoiden ja valmentajien parempia toimintaedellytyksiä on mahdollistamassa Hotelli Verso, Mehiläinen, Valmet, Samla Capital, Jyväskylän yliopiston avoin yliopisto ja RockOn.

The post Verso-tiimin blogi: Hyvällä energialla kohti kovia tuloksia appeared first on Jyväskylän Kenttäurheilijat.